maanantai 11. heinäkuuta 2016

Ihan tavallinen mökkipäivä kuvina

Tästä me herätään, siis meidän oma viisihenkinen perhe. Vanhasta punaisesta mummonmökistä, joka on osa isäni sukutilaa. Hampaanpesun jälkeen tallustellaan päärakennukselle aamupalalle, jossa yksi kolmesta hurjasta pihavahdista ilmoittaa muulle suvulle tulostamme. Tai kyllähän meidän pojat kuulee kauas ilman karvaista kuuluttajaakin.
Aamukaffen jälkeen porukka jakaantuu koiralenkille, postinhakureissulle ja venereisulle tarkastamaan päivän kalasaaliin katiskoista. Tämä samainen ohjelma numero toistuu poikkeuksetta jokaikinen aamupäivä. Isäni on varsin tunnettu perinteistään, joista on pidetään kiinni säällä kun säällä. ;)
 Viime päivät on ahkerasti rakennettu hartiavoimin uutta laituria.
Vanha rouva kenkävahtina.
 Klo 13 sharp! on päiväkahvit, jotka sään salliessa juodaan terassilla.
Lapset puuhavat yhteisissä leikeissä. Harvoin kotipuolessa tulee näin pitkäkestoisia tilanteita, että sisarukset leikkisivät ihan vaan keskenään. Aina jollakulla on oma kaveri kylässä, tai joku lapsista on harrastusriennoissa. Pojat ainakin selvästi kaipaavat isosiskon jakamatonta huomiota. Yhdessä puuhaaminen on ehdottomasti mökkeilyn paras juttu!
Alakuvassa Pappa perunapellossa päivällispottujen hakureissulla. Lapsetkin oppivat kesän aikana perunan polun pellosta pöytään. Myös muut katoavat kansanperinteet, kuten vastan teko ja nyrkkipyykkäys, tulee mökillä tutuksi. Talvella voidaan yhdessä ihmetellä Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista vanhan ajan elämää -  asiat tapahtuu ihan kuin mökillä.
Alla vanhan sukutilan kauppakirja vuodelta 1911. Sähkö löytyy, mutta ei juoksevaa vettä, ja ulkohuussin varassa ollaan tietty. Vedet kannetaan niin sisälle mökkiin, kuin saunaankin mies- ja naisvoimin. Ja juosten se tulee ainoastaan, jos kantovuorossa on joku atleetti.
Pihapuuhaa riittää uimisesta pallopeleihin ja hiekkalaatikkohommiin. Kyllä meillä padikin on mukana nykyajasta muistuttamassa, mutta onneksi aurinkoisella säällä sitä töllötetään lähinnä vain aamuisin.
Kun on paljon porukkaa, jokunen pari kenkiä eksyy ulko-oven pieleen.
Mäntysuovan tuiksuinen pyykkii kuivuu narulla.
Pappa sytyttää saunan joka ilta...
..joka on illan kohokohta, varsinkin sadesäällä . On akkojen ja ukkojen vuorot, lapset haluavat ehdottomasti kylpeä koko setin!
Viikko rennon letkeää mökkieloa takana ja toinen moinen vielä edessä. Lapsuuteni kesistä vietin aina kerrallaan täällä toista kuukautta. Silloin paistoi aina aurinko. Sadesäätä en muista ollenkaan, paitsi ehkä muutamat hurjat ukonilmat. Vesileikit auringon lämmössä ovat tehneet lapsuuden kesät, ne kesät jotka ovat pesiytyneet muistojen sopukoihin. Ihanaa, että omatkin lapseni viihtyvät täällä ja odottavat mökkireissuja aina suurella innolla. Vielä. Teinarina lienee sitten toinen ääni kellossa...

Muistutus! Lapsen Maailma-lehden arvontaan voit osallistua täällä!

4 kommenttia:

  1. Voi että mikä ihana paikka! Ja ihanasti kerrottu! Kiitos tästä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta! On tämä kyllä niin erityinen paikka! <3

      Poista
  2. Voi mikä tarina ja mikä ihana mökkimeininki <3

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...