maanantai 11. huhtikuuta 2016

Kevätaalloilla osa I

Tänäkin vuonna matkasimme tarkastamaan koko perheen voimin, kuinka pitkälle Tukholman kevät oli ehtinyt. Traditioksi muodostunut huhtikuinen Ruotsin risteily valkoisella laivalla oli jo neljäs vuotuinen putkeen, Pienimmälle Uhma-miekkoselle kolmas.

Vuoden takaisesta Silja Serenade oli kokenut paljon uudistuksia, joten oli hauska lähteä tarkistamaan miltä meidän lemppari laiva nyt näyttää. Pääsimme majoittumaan 11. kerroksen uuteen, hauskaan Muumi-perhehyttiin. Lapset olivat aivan haltioissaan tokaluokkalaista myöden - turhaan eivät ole kotona  "Muumilaivalle" lähtöä suunnitelleet viikko tolkulla.
Tämä vuosi oli ensimmäinen kerta, kun reissu sujui oikeastaan tosi kivasti. Puitteen ovat toki olleet aina moitteettomat, mutta meidän hulivili pojat ovat niin vauhdikkaista, että reissu on kulunut lähinnä heidän perässään juoksemiseen. Viime vuonna kävimme jopa mieheni kanssa eri aikaan syömässä, niin että toinen oli lasten kanssa sillä aikaa leikkipaikassa, jotta toinen saa (ja ehtii) syödä rauhassa.

Toki on ymmärrettävä, että Vilmer kuulovammansa vuoksi turhautuu hälyssä helposti, eikä pysty esim. ruokaillessa ottamaan osaa keskusteluun taustamelun vuoksi, joka taas tekee paikalla olosta hänelle haasteellisempaa. Innokkuuden, jännityksen ja hälyn yhteisvaikutuksesta poika on vielä normaaliakin rauhattomampi ja vilkkaampi. Miestäni lainatakseni, meidän pieni elohiiri tarvitsisi jonkin sortin oman juoksupyörän ravintolapöydän viereen, niin haasteellista paikallaolo hänelle välillä on.

Meidän matkustaessa, kulkee Vilmerin kuulolaitteiden latausasema, varapatterit, minimikki ja muita huoltovälineitä aina mukana. Onneksi enää ei tarvitse yhtä aktiivisesti pelätä, että poika hukkaa/nakkaa kuulolaitteensa pallomereen, kuin muutama vuosi taakse päin.
Serenaden uusi ilme oli mielestäni oikein onnistunut. Tyylikäs ja ylellinen. Kuukausi sitten ollessani vierailulla Silja Europalla näkyi, että laivojen uudistukset olivat hienosti linjassa keskenään. Promenade oli edelleen hyvin pitkälti oma itsensä, mun makuun. Uutena, vanhan leikkipaikan tilalle, oli tullut Desigualin liike, sekä todella miellyttävä ja sievästi sisustettu kahvila Coffee&Co, jonka vitriinit notkuivat upeista leivonnaisia ja smoothiesta. Kävimmekin Nuppusen kanssa molempina iltoina nauttimassa iltapalan täällä, poikien mentyä jo nukkumaan.
Uusi lasten leikkipaikka oli muuttanut kävelykadulta viidenteen kerrokseen. Tila oli iso ja avara, ja kuulemma lasten mielestä uusi pallomeri oli edellistä parempi. Vanhaa merirosvolaivaa pojat kuitenkin ikävöivät. Myös sijainti oli edellistä hankalampi, mutta ymmärrettävää on, että näin ison tilan järjestäminen promenadelta olisi ollut mahdotonta.
Vanhaan tapaan Muumit olivat edelleen paikalla, lisäksi myös Harri Hylje kävi lapsia viihdyttämässä, niin leikkipaikassa, kuin discossakin. Ja kyllä lapset viihtyivätkin, hellyyttävän onnellisia ja kiitollisia olivat onnistuneesta reissusta.
Olisimme mielellämme käyneet testaamassa Serenaden uuden italialaisen Tavolata ravintolan, mutta juuri lasten eloisuutta ajatelen päädyimme syömään Buffaaan, josta varsinkin Nuppunen oli innoissaan! Hän listasikin ruokailun yhdeksi laivan parhaista jutuista. Sekä aamiainen kaakaoineen, että päivällinen jälkkäripöytineen olivat hänen mieleensä.
Itsekin olin positiivisesti yllättynyt Buffetin ruokaan. Ensimmäisen illan alkupalaövereiden jälkeen meinasi muu anti jäädä täysin olemattoksi, mutta onneksi toisena iltana tästä viisastuneena, pääsin jälkkäreihin ja ihanan juustopöydän antimiin asti.
Erityisesti Nupska oli vaikuttunut Promenaden esitysannista. Kävimme katsomassa niin ilma-akrobatiashown, kuin Marko Vainion alkuillan Dragshownkin, molempina iltoina. Aluksi mietin mitä tyttö mahtaa tuumata "hups, täti olikin setä!"-showsta, mutta sen enempiä ihmettelemättä, piti neiti esitystä superhienona ja halusi ehdottomasti artistin nimmarin, yhteiskuvan ja vielä seuraavana iltana uudelleen esitystä katsomaan! Laivalla jälleen pyörivään Grease-musikaaliin lapsilla ei ikä riittänyt, ja koska reissu oli tarkoitus tehdä täysin heidän ehdoillaan, jäi kuulopuheiden mukaan upea esitys meiltä tällä kertaa väliin.

Lapset kävivät ostamaa lelukaupasta pienet matkamuistot omilla säästöillään. Pienimmälle  paljastui vasta kassalla, ihan yllärinä, että hänen tarvitsi tosiaan antaa KAIKKI rahansa lelua vastaan, ja rupesikin kiljumaan, ettei halua missään nimessä antaa rahojaan kassan tädille, koska häelle ei muuten jäisi yhtään. Niinpä, näin ne tulee elämän realiteetit tutuiksi. ;)
Heti, kun laiva irtosi satamasta ja Helsinki jäi taakse, sadepilvet väistyivät ja aurinko paistoi koko reissun ajan. Tukholmassa oli ihanan lämmintä ja keväistä! Seuraavassa osassa luvassa höpinää ja paljon kuvia päivästämme Ruotsin päässä.
Mun ykkösvinkki lapsiperheen matkustamiseen:
- muista pakata pieniä napostelueväitä aina mukaan reissuun. Esim. pähkinöitä, miniporkkanoita ja myslipatukoita. Meillä on usein mukana myös pillimaidot. Nälkä iskee aina juuri silloin, kun ruokapaikkaa ei ole mailla halmeilla tai sinne poikkeaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Laivalla lasten on myös kiva haukata jotain pientä iltapalaa hytissä, ennen nukkumaan menoa.
Kaupallinen yhteistyö Tallink Siljan kanssa.

3 kommenttia:

  1. Hitsiläinen, iskipä nyt Tukholma- ja laivan buffa -kuume!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanokoon ruokahifistelijät mitä tahansa, laivan buffaan on vaan pakko päästä aika ajoin. :)

      Poista
  2. Oi, teillä on kyllä ollut ihana reissu! Minäkin liputan pienen välipalan mukana kuljettamisen puolesta, se pelastaa monet nälkäkiukut.

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...