sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kuulolla - Lastenohjelmat ja kielenkehitys

Terkut sairastuvalta! Vesirokko saavutti viimeisenkin lapsen, joten viikonloppu on mennyt sohvan pohajalla telkkaria töllöttäen. Siitä sainkin oivan idean pohtia järkeviä lastenohjelmia erityisesti kielenkehitystä tukemassa.

Nykyään lastenohjelmatarjonta on aivan toisissa sfääreissä, kuin omaa lapsuutta miettiessä. Silloin oltiin telkun ääressä just eikä melkein kello viisi, kun Pikku Kakkonen alkoi. Toki VHS-nauhureiden aikakausi alkoi meidän 1970-80-luvun taitteessa syntyneiden lasten vielä katsellessa piirettyjä, ja mahdollisti lemppariohjelmien tuijotuksen kellonajasta riippumatta. Nykyään telkkarin kanavapaljouden lisäksi on kaiken maailman Netflixit, YouTubet ja DVD-kokoelmat - vaihtoehtoja on niin, ettei itse enää perässä pysy.

Keskimmäisen kuulovammaa silmällä pitäen, olen puheterapeutin ohjeistuksella suosinut ohjelmia, joissa on selkeää, hidasta puhetta, ilman jatkuvaa taustamusiikkia. Kirjojen lukeminen on toki paljon parempi ja kehittävämpi vaihtoehto, ja jota pyrimme tietty joka päivä harjoittamaan. Silti lasten tulee päivittäin katsottua joku ohjelma. Vielä vuosi-kaksi sitten kriteerit täyttäviä ns. "pienten lasten ohjelmia" oli paljon, kuten:
- Kaapo
- Pikku Prinsessa
- Lapanen
- Muumit
- Humps
- muut Pikku Kakkosen ohjelmat

Kaikki nämä ovat olleet jossain vaiheessa Ylen ohjelmistossa, suurin osa juuri Pikku Kakkosessa. Lisäksi Kaapo, Lapanen ja Pikku Prinsessa löytyvät ainakin tällä hetkellä Netflixistä. Nyt Vil on selvästi kasvanut näistä ohjelmista ohi, ja toivoo enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Toki pikkuveljen valintavuorolla pojat syventyvät vielä Lapaseen ja Kaapoon. 
Suurin osa Disney-elokuvista on ihan nounou, nopean puheen ja taustamölinän vuoksi - Autot-elokuva pahin kaikista! Lisäksi voimakkaasti muunnellut äänet tuottavat vaikeuksia äänteiden erottelussa esim. Mikki Hiiri ja Aku Ankka. Toki niitä välillä katsotaan, niin kuin myös katsotaan ikisuosikkeja Pink Panteria ja Pingua, joissa ei puhuta halaistua sanaa.
Alla listattuna hyvää puhetta ja sanastoa sisältäviä leffoja, joita yritän aktiivisesti tarjota, kun on telkkarin katselun aika, ja joista poika myös itse pitää:
- Ponyo Rantakalliolla
- Tintin Seikkailut
- Mikko Mallikas
- Risto Räppääjä-elokuvat
- Anneli ja Onneli

Tintti on tällä hetkellä ihan suosikki. Tosi jännä, vaikka ikäraja on vain neljä vuotta. Hurjia salapoliisitarinoita, joissa on paljon erikoissanastoa ja yleissivistävää tietoa. Ja mikä viisivuotiaasta parasta - paljon äksöniä ja huimia pahiksia! Myös Tintti löytyy Netflixistä. Ponyo on ihana japanilainen anime - oikea klassikko, jossa on kaunis tarina. Sitä katsoo itsekin mielellään. Suosittelen lämpimästi kaikille iästä riippumatta!

Lisäksi poika on nyt kelpuuttanut myös näytellyt, viimeisen päälle laadukkaat kotimaiset elokuvat, kuten Risto Räppääjät ja Annelin ja Onnelin. Näissä on mukavan tempoista puhuttua kirjakieltä, sekä paljon hauskaa suomenkielistä musiikkia, joka ei kuitenkaan tule päällekäin puheen kanssa. Kaikki lapsemme ovat kovasti ihastuneet näiden elokuvien lauluihin. Täytynee hankkia soundtrack, kunhan jostain tulee vastaa.

Mitä teillä katsotaan telkkarista? Vai katsotaanko mitään? Otan myös mielelläni vastaan ehdotuksia fiksuista lastenelokuvista.

Mukavaa, vaikkakin vetistä laskiaissunnuntaita!

5 kommenttia:

  1. Kiitos hyvistä vinkeistä!! Mun täytyy tunnustaa, että meillä katsotaan lähinnä Muumeja ja Late Lammasta, mutta tarkoituksena olisi hommata jotain hieman muutakin katsottavaa - tai lähinnä lisää Muumi-jaksoja, kun nuo muutamat on katsottu jo niin moneen kertaan. Laitankin sun vinkit korvan taakse, sillä itsekään en jaksa kuunnella tai sivustaseurata noita älämölösarjoja ja -leffoja, joissa äänet täytyy olla täysillä saadakseen selvää puheesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muumit onkin kyllä verkkaisen sanailun puolesta varmasti paras kaikista! :)

      Poista
  2. Meillä pienimmän (1,5v) lemppari on Ti-ti Nalle, vaikkei juuri töllöä katsokaan. Silloin tällöin ja nyt kuumeessa. Heinähattu ja Vilttitossu on kans ihana menee aika paljon Risto Räppääjien kanssa samaan kategoiaan, oman muistikuvani mukaan. Sitä keskimmäinen ja vanhin katsoivat uudestaan ja uudestaan - en tosin tiedä, kelpaako tuollaisen "ison pojan" ohjelmistoon.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen postaus! Meillä katsotaan aika vähän telkkaria, lähinnä Pikku Kakkosta. Lisäksi poika tykkää ihan luonto-ohjelmista, Avara Luonto ja Animal Planetin jotkut ohjelmat (vaikka ei ehdikään tekstitystä lukemaan aina). Kolmosen ja nelosen lastenohjelmat eivät oikein poikaakaan kiinnosta, niissä onkin kyllä sellainen äänimaailma, että en itsekään tykkään. Elokuvista Viiru ja Pesonen oli pojasta hauska. Muistelen, että siinä oli kiva äänimaailma. Minulla itselläni käy korviin kaikki sekavat ja kovat äänet, poika on samalla tavalla aika herkkä äänille. Toivottavasti vesirokot ja muut sairastelut jäisivät nyt teillä taakse <3!

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti teidän sairastelut on nyt hetkeksi sairasteltu! Pukkasin sulle muuten taas sisustuksellista haastetta blogissani :)

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...