maanantai 29. helmikuuta 2016

Heipat helmikuulle - tervetuloa kevät!

Helmikuussa juhlistettiin pienen kummipoikani ristiäisiä, tanssittiin Wanhoja, eksyttiin ja pysyttiin tallessa luonnon armoilla, syötiin herkullista tuorepuuroa ja brunssia, sekä pukeuduttiin farkkuihin ja silmälaseihin. Mieheni aloitti viime viikolla pienimuotoisen keittiörempan lähinnä maalipurkin ja siveltimen voimin, jotta ruokailutilamme, sekä uusi upea valaisin saavat arvoisensa ympäristön.

Lisäksi eilen tuli täyteen vuoden päivät bloggaamista. Olen kirjoittanut tuolta ajalta muistiini lauseen: "Ruuhkavuosibloggari ärsyttävästi pärähtävällä ärrällä, josta on kauniskaikuu kaukana", jota jopa hetken mietin blogini esittelylauseeksi. Ihana angsti - raskaita aikoja, puuh. Vuodessa on tultu pitkämatka. Hyvä niin, paikalleen ei parane jäädä!

Vuosipäivän kunniaksi selailin vanhoja postauksia vuoden varrelta, ja listasin yli 150. vudatuksen joukosta kolme suosikkiani:
1. Maanantaiaamuna
2. Toivepostaus - Arjen voimavarat
3. Vieraskynässä tyttäreni 

Viime torstaina käyntiin pärähtänyt Lapsikuvaus-arvonta yhdessä Valokuvaus Oxan kanssa on auki vielä muutaman päivän. Osallistukaahan!

Helmikuussa blogin lukijamäärä tuplaantui tammikuusta, ja postaus Wanhojen Tansseista ponkaisi vuorokaudessa kaikkien aikojen luetuimmaksi tekeleekseni! Tästä on kiva jatkaa toiselle vuodelle.

Maaliskuu on virallisesti kevään ensimmäinen kuukausi, eiks jeh!?

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Helmikuun asukokonaisuus

Vuoden alusta aloittamani kuukauden asukokonaisuus-postaussarjan toinen osa koostuu ihan vaan vanhoista releistä, mutta ah, juuri niistä omista lemppareistani! Helmikuun setti muotoutui suosikki farkuistani, valkoisesta kauluspaidasta, sekä siniraidallisesta Noomin pehmeästä jakusta, jonka olen muutama vuosi sitten haalinut kanta-asiakastarjouksena Stockalta. Saappaat ovat täällä jo aikaisemmin syksyllä esitellyt Riekerit, joista olen tykännyt ihan mielettömästi. Aina ovat jalassa!
Asukokonaisuus per kuukausi on kyllä ihan maksimi tahti meitsin näitä asuja poseerata. Tukka "kuntoon" (bad hairday everyday), meikkiä naamaan ja vieläpä pitää ehtiä valoisan aikaan kameran eteen. Joka ei muuten ole mun juttu ollenkaan, mutta näillä mennään, nou kän duu. Viihdearvo on tosin taattu koko perheelle, kun sohvallinen rakkaitani käkättää mun poseille.
Vapise Kim Kardashian! ;P
Farkut ovat Kapp Ahlista, ihan basic-byysat Denim 1953-malliston Stellat. Nämäkin todella pehmeät ja joustavat. Ja mikä parasta, housuissa on ihanan korkea vyötärö, jota ainakin meikäläinen, kolme lasta maailmaan pyöräyttäneenä, arvostaa ihan suunnattomasti. Sinne vaan makkarat piiloon ja nappi kiinni. "Vain kaksikuukautta synnytyksen jälkeen ja kaikki raskauskilot ovat karisseet"-lausahdukset eivät todellakaan kuulu meikäläisen repertuaariin. Kolme vuotta synnytyksestäkin maha on kuin perunapelto traktorin jäljillä varusteltuna...
Mukava ja perussiisti yhdistelmä esim. kaupungille, kahville, leffaan tai vaikkapa töihin. Siis jos ei ole erillistä työasua, niin kuin minulla.. Kevättä kohden haluan lisätä vielä ripauksen persikkaa tuomaan väriä tähän farkut + jakku yhdistelmään, esim. huivi tai aluspaita. Ja kengät vaihtuvat vaaleisiin tennareihin.
Ehkäpä suuntaan huomenna tässä setissä Isoon Pajaan Hintikkaa moikkaamaan! ;)

Tammikuun asukokonaisuus löytyy täältä.

Ja kappas. Silmäteräni Kauniskaikuu tänään yks vee! Ihan meinasin unostaa tärkeän merkkipäivämme! Sen kunniaksi, älkää vaan unohtako osallistua huikeaan Valokuvaus Oxan kanssa yhteistyönä toteutettavaan Lapsikuvaus arvontaan!

lauantai 27. helmikuuta 2016

Lauantaibrunssi tyttököörillä

Nupskan voimistelujoukkue vietti tänään rennon iltapäivän hyvän ruoan ja yhdessä hihittelyn merkeissä Helsingissä. Ravintola Lämpö tarjosi tytöille herkullisen joukkuepäivän brunssin, ja vastapalveluksi tytöt viihdyttivät muita ravintolavieraita hauskoilla esityksillään.

Ravintola Lämpö sijaitsee Suvilahdessa entisen energiatuotantoalueen tiloissa aivan Kalasataman vieressä. Ympäristö oli varsin vaikuttava rouheine historiallisine rakennuksineen. Alueella onkin jäljellä kaksi kaasukelloa ja yhdeksän muuta sähkön- ja kaasuntuotantoon liittyvää tai siihen käytettyä rakennusta. Aiheeseen liittyen Lämpö on ensimmäisenä ravintolana siirtynyt käyttämään ruoanvalmistuksessa Biokaasua. Aika huikeaa! Kunhan kevät ehtii vielä aavistuksen pidemmälle, tänne on pakko tulla nauttimaan viileat terassijuomat ihan aikuisten kesken.
Pitkän aamutreenin jälkeen pienillä voimistelijoilla olikin kurniva nälkä, joten heti paikan päälle saavuttuamme, pöytien ympärille syntyi aikamoinen kuhina. Hauska ohjelmanumero oli, kun tytöt saivat paistaa omatoimisesti jälkkäriksi vohveleita.
Ruokailun jälkeen ravintolavieraat saivat ihastella tyttöjen taidonnäytteitä.
Kuskikin sai nauttia ihanasta brunssista ähkyyn saakka muutaman muun jumppamaman valloittavassa seurassa! ;)
Ihana päivä tytöillä, kiitos järjestäjille!

Ja muistakaahan käydä osallistumassa huikeaan Kauniskaikuun Lapsikuvausarvontaan!

torstai 25. helmikuuta 2016

Arvonta: Voita ihastutava valokuvaussessio lapsellesi!

Kaikki kuvat Teemu Oksanen/Valokuvaus Oxa
Onni on oma hovikuvaaja ihan lähisuvussa. Valokuvaus Oxa on vuosien varrella napsinut lapsistamme upeita valokuvia merkkipäivien kunniaksi, sekä ollut monen monituista kertaa ikuistamassa juhlatunnelmaa niin ristiäisissä, kuin lasten synttärikemuissakin. Kuvia selatessani tätä postausta varten oli jännän, ja ehkä vähän yllättävänkin, tunteikasta palata jälleen näihin herkkiin hetkiin kauniiden potrettien muodossa. Samalla tuli kiiteltyä myös itseäni omasta pinttyneestä, ja jopa pakonomaisesta tavasta dokumentoida elämäämme koko ajan. Tapa joka monen (ehkä jopa itsenikin) mielestä saavuttaa aika-ajoin lähes ärsyttävyyden rajat. Stressitasoista puhumattakaan - sukuvikana itsellenikin on kehittynyt ns. valokuvanäkö, jonka vuoksi kaikki ympäröivä tila ja elämä nähdään otollisina kuvanottomahdollisuuksina, niin että kamera kädessä heiluminen vie joskus tunnelman täysin itse hetkestä. Mutta toisaalta monet muistot ja hetkien kauneus jäisivät täysin unholaan ilman valokuvia. Ainakin tällä pääkopalla..

Nyt teillä tärkeät lukijani on aivan mieletön mahdollisuus päästä valokuvauttamaan lapsesi, ja saada rakas höpönassunne ikuistettua Valokuvaus Oxan toimesta, osallistumalla tähän huikeaan arvontaan. Lisätiedot alla.
 Yllä meidän Vil yksivuotispotretissa, ja alla Nupska kolmivuotiaana. Nyyh, niin se aika rientää!
Oletko menossa kesällä naimisiin ja olet vielä kuvaaja vailla? Ei hätää, tässä oiva vaihtoehto serkkupojan tai kummisedän värväämisen sijaan. Valokuvaus Oxan pääpaino on hääpotreteissa ja -dokumentoinnissa, joista kauniita, taiteellisia ja massasta erottuvia esimerkkejä alla.
No niin, sitten itse arvontaan!
Nyt myös juuri sinulla on mahdollisuus saada lapsestasi kuvien kaltainen ihana muisto ammattilaisen kuvaamana! Arvomme osallistuneiden kesken yhden tunnin mittaisen Valokuvaus Oxan suorittaman Lapsikuvauksen (arvo n. 200,-). Kuvaus toteutetaan Uudellamaalla, joko kotonanne tai sovitussa miljöössä. Kuvaus tulee suorittaa toukokuun loppuun 2016 mennessä.

Paketti sisältää:
  • Lapsikuvaus miljöössä/kotona (10-20 kuvaa)
  • Päivän paras kuva korkealaatuisena A4 printtinä (1 kpl)
  • Käsitellyt kuvat toimitetaan sähköisesti Dropboxilla (täysi- ja nettikokoisina) tai DVD:llä
  • Tunnin kuvaus
  • Suunnittelupalaveri puhelimitse, sähköpostilla tai Skypellä

Arvontaan voit osallistua; 
- olemalla blogini lukija, sekä tykkäämällä Valokuvaus Oxan ja Kauniskaikuu Blogin Facebook sivuista.
- jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi jaa postaus Kauniskaikuun fb-sivun kautta vielä omalla Facebook-seinälläsi .

Laita kommenttiboksiin tieto osallistumisestasi, sekä sähköpostiosoitteesi, jotta saan arvonnan päätyttyä voittajaan yhteyden. Osallistumisaikaa on viikon verran, eli torstaihin 3.3.2016 asti.

Onnea arvontaan!

tiistai 23. helmikuuta 2016

Vanhat lasit, uusi tyyli

"Äiti, sulla on aina toi sama ilme, kun sä bloggaat", tokaisi Nuppunen eräänä iltana männä viikolla. Ööö, siis mikä ilme??? "No, tollanen kulmat kurtussa-ilme". No, ei siinä vielä mitään. Muutamaa päivää myöhemmin töissä labra-koulutuksessa tajusin, etten nähnyt uuden laitteen näytössä ollutta tekstiä siristelemättä ja siirtymättä tiirailemaan kirjaimia lähietäisyydeltä eturiviin. Kotona, lehteen uppoutuessani, pojatkin vielä vihjailivat äidin näyttävän vihaiselta - siis ilman, että olin edes vihainen! Tippaakaan.
Oli annettava periksi näinkin hienovaraiselle vihjailulle ja kaivettava rillit laatikon pohjalta. Kai tämä on nyt sitä ikänäköä. Vaikka nuoriahan tässä vielä ollaan...
"Äiti, et kai sä aijo pitää noita virallisesti?!" Hmph, niin. Ei oo helppoo..

Nämä Dolce&Gabbanat ovat ainakin viisi vuotta vanhat, tai ehkä enemmänkin. Jopa ajalta ennen lapsia. En muista, sen verran ovat aivot kaikesta valvomisesta vuosien varrella pehmenneet.. Lienee aika uudelle näöntarkastukselle ja lasien, tai ainakin linssien, päivitykselle.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Viikonloppu kuvina

Hiihtolomalaisille lunta! Jipii! Sitähän tässä toivottiin. Paitsi, että mulla ei ole mitään hiihtolomaa, toisin kuin muulla perheellä. Sen vuoksi vietämme aikaa lähinnä kotona. Pojille on luvassa HopLop-synttäreitä, Nuppunen lähtee risteilylle anopin kanssa, sekä rentoutuu muuten kavereiden kanssa ihan vaan hengailemalla, sillä koulun lisäksi jumpastakin on suotu lähes koko viikon mittainen loma! Voisimme vaikka käväistä koko porukalla Luonnontieteellisessä Museossa katsastamassa Mammutti-näyttelyn, sillä jokunen vapaalippu on vielä käyttämättä.

Meikäläisen viikonloppu piti sisällään hyvää ruokaa, löhöilyä, lumisia koiralenkkejä, sekä paljon sitä kuuluisaa meta-työtä, jota voi onneksi tehdä löhöillenkin! Ja ihan vähän shoppailua.
Kalenteriin onkin ilmestynyt hurjan huisi merkintä helmikuun viimeiselle päivälle! Silloin suuntaan Pasilaan Ylen vieraaksi ruuhkavuosibloggareille tarkoitettuun illanviettoon mm. Marja Hintikan merkeissä. Jännää!
Ruokaostoksilla Prisman alekorista löytyi pojille tyylikkäät tennarit -70%. Ei ihme, että Ruotsin Kruununprinsessa halajaa Suomeen asumaan.. ;)
Nämä saavat toimittaa ns. parempien kenkien virkaa. Viime viikonlopun ristiäiset olivat nimittäin  poikien kohdalla aikamoinen kenkäkatastrofi.
Kanakeittoa, takkatuli ja lemppari ruusut - parasta! Tulppaanikausi antaa vielä (!) odottaa itseään..
Mitä teidän viikonloppu piti sisällään? Moniko onnekas matkasi hiihtolomareissuun?
Ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille, joita Wanhat-postauksen mieletön suosio sivuilleni saatteli! :)

lauantai 20. helmikuuta 2016

Wanhat 2016 ja 1997

Röyhelöitä ja paljetteja kaikissa mahdollisissa pastellin sävyissä, sekä jännityksestä juhlasalia edestakaisin ravaavia, aavistuksen hermostuneita prinsessoja ja herrasmiehiä. Kyllä vain! Penkkareiden myötä lukion tokaluokkalaisista oli torstaina tullut koulun vanhimpia. Sitä varten he oli hankkineet koulun aulaan oikein oman sohvan! Wanhojen ikioma sohva! Miten tyylikästä!

Itselläni oli oiva tilaisuus päästä osaksi tätä ikimuistoista päivää ja samalla verestämään omia 19(!!!) vuoden takaisia Wanhojen tanssi-muistoja, sillä ihana serkkuni oli kutsunut minut katsomaan omia kekkereitään Oulunkylän Yhteiskouluun. 
Illan tähti oli pukeutuneut häikäisevään persikansävyiseen frillaunelmaan. Ja oli pieni tiara päänssään, sekä säkenöivä hymy huulillaan, kuin amerikkalaisesta teinielokuvasta. Ah, hetken aikaa itsekin toivoin olevani vielä lukiolainen.

Vaikka suurin osa illan aikana nähdyistä tansseista oli ihan niitä samoja, joita olin itse parikymmentä vuotta sitten liikkasalin lattialla tahkonnut, oli tyttöjen tanssiaistyyli muuttunut. Siinä kun me pukeuduimme vanhahtaviin "Tuulen Viemää-tyyppisiin" mekkoihin, oli nykytrendi selvästi ottanut ison harppauksen jenkkien "Prom-juhlan" suuntaan. Mekoissa näkyivät pääsääntöisesti vaaleat pastellisävyt, kun taas meidän aikana sävyt olivat murrettuja ja tummia - viininpunaista, tumman sinistä, kuparin- ja oliviivinsävyjä (kuvia ihan alimmaisena).
Ajat ja muoti muuttuu, ja ihan hyvä niin!
Riemu ja jännitys oli käsinkosketeltavaa, se ei ollut vuosien saatossa muuttunut mihinkään. Muutenkin tämä kaksipäiväinen Wanhojen juhlaputki noudatti edelleen prikulleen samaa kaavaa. Kun tanssien koukeroista oli selvitty kunnialla, suuntasivat Wanhat illan viettoon hotelli Palaceen, Helsingin keskustaan. Vuonna 1997 me taas jatkoimme joraamista uutukaisessa Planet Hollywoodissa! 
Iltajuhlan jälkeen suuntasimme kotisohvalle nukkumaan, pää tarkasti käsinojalle aseteltuna, ettei kampaajan kyhäämä upea juhlakampaus vaan sotkeutuisi, ennen suraavan päivän uusinta kierrosta oman koulun oppilaille. Näin kertoivat tekevänsä myös tämän päivän Wanhat!
Ihana ilta, oli tosi kiva päästä mukaan tärkeän ihmisen tärkeään päivään! Nuppuselta jäi harmillisesti nämä prinsessat näkemättä oman jänskän häppeningin, yökoulun vuoksi. Onneksi sain napattua muutamia hauskoja videonpätkiä ja sadoittain kuvia, joita ihailimmekin yhdessä seuraavana päivänä.

Alla ihanat ystäväni ja Wanhat vuosimallia 1997! Älypuhelinten, ja nykypäivänä lähes jokatalouteen kuuluvien järkkäreiden puutteessa, kuvan laatu on mitä on..
 Aika sievä olin minäkin 17 vuotiaana! ;)

tiistai 16. helmikuuta 2016

Helmikuun hangilla

Vielä viime viikolla Etelä-Suomessa oltiin vahvasti sitä mieltä, että päivästä toiseen jatkunut vesisade oli huuhdellut talven lopullisesti viemäriverkostoon, ja lähestulkoon odoteltiin jo ensimmäisten leskenlehtien kurkistavan maasta. Työpaikalla päivittelimme, että juuri Ranskasta Suomeen saapuneet vaihto-oppilaamme eivät taida lainkaan päästä nauttimaan Suomen helmikuisista hangista, saatika aurinkoisista pakkaspäivistä. Sää  oli kuin Lontoossa konsanaan.

Toisin kävi. Viikonloppuna satoi lunta, niin että eräskin bloggaaja oli aivan pulassa... Ja tänään saatiin vielä aurinkoarmas lumen ja pikku pakkasen kaveriksi. Niinpä aloitimme poikain, sekä koirain kanssa kotipäivämme metsästä. Ihan vaan tästä läheltä, talon takaa. Ei eksymisvaaraa. ;)
Meillä pyöräillään joka säällä! Jos ei muulla, niin pieneksi käyneellä potkupyörällä umpihangessa.
Vauhdin huumaa pakkashangella, ilman lumipaakku-ongelmaa. Yläkuvaa kun katsoo, ei uskoisi, että pari päivää sitten mummokoira jumittui totaalisesti hankeen.
Pojilla riitti pitkäksi toviksi puuhaa ja tohinaa käkkärämännyn osoittautuessa oivaksi kiipeilypuuksi ja majan rakennuspaikaksi.
Oikein hyvä, reipas kotipäivä - huomenna taas töihin, jollei orastavat vatsataudin oireet valtaa enemmän alaa pesueesta..
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...