keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Sydäntalven pakkaset ja paukamat

Taistelun jälkeen takassa roihuaa tuli ja esikoinen saateltu koulutaipaleelle. Tällä kertaa kulkupelinä bussi, maanataisen hiihdon(!) ja tiistaisen kävelyn sijaa. Olkoon tämä hänelle "palautumispäivä", kun illallakin on kolmen tunnin voimistelutreenit. Talvikelit ovat tosiaan mahdollistaneet vihdoin hiihtämisen ja luistelun, jota varsinkin Nupska on kiitettävästi harrastanut, myös koulumatkojen lisäksi.

Me jäimme kuumeisen Pienimmän kanssa lämmittämään sairastupaa. Enteileeköhän pieni lämmönnousu naapurissa jyllänneen vesirokon alkua?
Olen moneen otteeseen mainostanut mm. Faceookissa, kuinka nämä pakkassäät ovat niin mun juttu! Varsinkin viime viikonlopun aurinkoinen, kirpakka pakkassää veti koirien kanssa puoleensa useamman pitkän metsälenkin merkeissä. Lapinkoirakaan kun ei pakkasta vieroksu, päinvastoin!

Noh, takaiskuilta ei tässäkään vältytty.. Olen vajaan kuukauden ajan kärsinyt rajusta nokkosrokosta, heti säiden painuttua pakkaselle. Kutina ja paukamat ovat ihan omaa luokkaansa, ihan karseat. En viitsi teitä kuvilla kiusata, mutta voitte vaan kuvitella miltä koko kehon peitävä urtikaria näyttää. Kasvot onneksi ovat säästyneet, muutamaa angioödeema- eli huultenturpoamisepisodia lukuunottamatta. Antihistamiineista ei ole juurikaan apua. Kortisonilla, niin suun kautta, kuin ihollekin annosteltuna, yhdistettynä lämpimään pukeutumiseen (myös sisällä), elo ja olo pysyy siedettävänä. Ristiriitaista, olenkohan sittenkin tarkoitettu elämään etelän lämmössä?
Tämän päivän vietämme lämmöstä nauttien ja seuraillen syntyykö paukamista lapsillekin kutiseva riesa. Siis se naapurin vesirokko, minun kylmäallergiani ei onneksi ole tarttuvaa.
Aava-leidikin lämmittelee vanhoja luitaan takan lämmössä.

3 kommenttia:

  1. Voi, pikaista paranemista pienelle! Kurja myös sun nokkosihottumaa - toivotaan siis vähän lauhempia kelejä, jotta oireet helpottaisivat. :)

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...