lauantai 21. marraskuuta 2015

Koiruuksia - Ensimmäiset lumihiutaleet

Kulunut viikko on ollut äärimmäisen surkea koiralenkityksiäni ajatellen. Vesisadetta ja pimeyttä arki-illasta toiseen. Lisäksi työpäivät ovat olleet kiireisiä ja illat täyttyneet lasten harrastuksista. Koiraparat ovat käyneet lähinnä maksimissaan puolen tunnin pissalenkeillä.

Launtai-aamusta suuntasin Aavan ja Nanan kanssa lähimetsään kirimään hukattuja ulkoiluhetkiä takaisin. Toista tuntia rämmittiin mudassa ja ihailtiin taivaalta laijailevia, tämän talven ensimmäisiä lumihiutaleita. Metsä oli aivan hiljaa - kukaan muu ei ollut liikenteessä.
Jälleen kerran kiitän onneani tästä ihanasta asuinpaikasta. Kotiovelta riittää metsää hehtaaritolkulla, ja joka lenkillä löytyy jokin uusi jännittävä polku. Ilman kännykän gepsiä metsään en enää erehdy, sen verran useasti olen eksynyt. Onneksi vuodesta toiseen lasteni lemppari iltasatuihin kuuluvista Miina ja Manu-kirjoista olen oppinut suunnistamaan liikenteen melun, auringon ja puunoksien perusteella ja kotiovi on kerta toisensa jälkeen löytynyt! ;)
Kotiin päästyäni oli kaikki maahan leijailleet hiutaleet muuttuneet vesipisaroiksi ja marraskuinen launtai jatkuu edellispäivien kaltaisena - märkänä ja pimeänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...