maanantai 31. elokuuta 2015

Syyskuu

Elokuu oli ihana ja lämmin. Täynnä mukavia muistoja. Kuvakollaasia tehdessäni jokaisesta valkkaamastani kuvasta tuli hymy huulille - tähti-kassi Laukaan Lidlstä, Lintsipäivä ja viimeisimpänä poikien synttärit! Kuukauteen on mahtunut paljon jänniä juttuja, päälimmäisenä uusi perheenjäsen Nana-koira ja Nuppusen mainoskuvaukset. Koulu, päiväkoti ja harrastukset rullaavat. Arki <3

Bloggaamista on nyt takana puoli vuotta! Tuntuu uskomattomalta! Lähes 80 postausta kasassa! Kirjoittaminen on edelleen hankalaa, joskin vähän sujuvampaa, kuin alussa. Valokuvaaminen on edelleen huippu kivaa, vaikka välillä aika stressaavaa. Kuvaamista harrastavat varmasti tietävät tunteen valokuvakatseesta/-näkymästä ja siitä, kun kamera on jossain muualla, kuin mukana (tai muistikortti).

Vointi on kaiken puolin energinen! Tästä on hyvä avata ovi syksylle!


Olisi kiva kuulla, mitä teidän elokuunne piti sisällään?

Elokuun päätös

Lauantain leppoisa aamu - ja oikeastaan koko päivä, vaihtuin sunnuntaina täystohinaan, sillä elokuu perinteisesti päättyy meillä poikien yhteissynttärikemuihin. Näin tänäkin vuonna! Pieninmälle kertyi elokuun loppupuolella kokonaiset kolme vuotta elämän koulua, ja Vilmerillekin pian jo viisi - heti syyskuun alussa. Sunnuntaina talomme täyttyi sukulaisista ja ystäväperheistä - kaverisynttärit saavat vielä odottaa vuoden. Onneksi tärkeitä lapsivieraita oli useita mukana juhlahumussa.
Pojat taiteilivat keltaisesta sokerimassasta, lakunarusta ja mantelilastuista isosiskon avustuksella ampparit pesäkakkuun.
Pojat saivat lahjaksi mm. Adidaksen superkevyet Ortholite-pohjilla ja Adituff-kärkivahvikkeilla varustetut lenkkarit! Tyylikkäät, hauskan väriset ja tarrojen johdosta helppo ja nopea laittaa lapsen itse jalkaan. Lisäksi vilpertit saivat urheilukamppeita, lahjakortit Hoploppiin ja Superparkiin, vaatteita, kirjoja, dino-lakanat, legoja, pikkuautoja ja onget!
Kengät korkattiin samantien maanantain aamulenkillä, kun veimme koirat metsään. Kuulemma hyvät  ja kevyet, joilla pääsee ainakin satasta!
Elokuu vetelee viimeisiään ja illat pimenevät. Eilen sytytin kakun kynttilöiden lisäksi pöytäkynttilän ja tuikut. Tulipa talvinen fiilis, lapsetkin intoilivat joulun tuntua..argh! Toivotaan kuitenkin, että sää pysyy hämäryydestä huolimatta leudon lämpimänä vielä jokusen viikon.
Kiitos juhlissa mukana olleille! Tervetuloa syyskuu!

lauantai 29. elokuuta 2015

Aamut

Here we go again.. Mutta en vaan voi liiaksi hehkuttaa elokuun aamulenkkejä metsän rauhassa. Muut vielä nukkuvat, tai nautiskelevat aamukehvejaan sisätiloissa, joten metsässä ei ole ketään. Minä ja Vilmer ihailemassa auringon säteitä puiden oksilla ja kastepisaroita hämähäkin seiteillä. Äiti-poika laatuaikaa parhaimmillaan.

maanantai 24. elokuuta 2015

Behind the scenes

Pääsimme viikonloppuna ihmettelemään Nuppusen kanssa miten tv-mainosta tehdään. Tyttö sai pienen pienen sivuroolin mainoselokuvasta ja tämä mahdollisti meille pääsyn keskelle mieletöntä kuhinaa, mitä pienen jouluisen kohtauksen kuvaaminen vaati.

Pikkutytöllä riitti ihmettelemistä valomiehissä, puvustajissa, lavastajissa, maskissa, ohjaajassa ja kaikissa niissä ihmisissä, joita tv-ruudussa ei näy, mutta joita ilman ei mainoksia, ohjelmia tai elokuvia syntyisi. Kuvauspaikkana oli vanha omakotitalo, jonka pihalle oli rakennettu piknikterassi grilleineen ja muine eväsherkkuineen. Ihmisiä ravasi edes-takaisin ja kaikilla vaikutti olevan kiire. Tien varsi ja piha oli pullollaan pakettiautoja, sisällä ja ulkona oli laatikoittain kamaa, taustakankaita, valoja ja johtoja. yhdessä pienessä huoneessa oli maski ja toisessa puvustus. Radiopuhelimet ihmisen käsissä pauhasivat jatkuvalla syötöllä - paitsi tietty silloin, kun oli "ehdoton kuvaushiljaisuus"! Nuppunen oli aivan ihmeissään, koska eihän tytöllä ollut hajuakaan, että telkkarissa pyörivissä ohjelmissa ja elokuvissa kameran takana on vähintäänkin yhtä suuri joukko ihmisiä, kuin kameran edessäkin! Ei, vaikka yritin edellisenä päivänä asiaa kovasti pohjustaa. Jotenkin pienessä päässä oli vaikea käsittää, että elokuvat syntyvät näyttelijöiden roolisuorituksista ja pitkästä pätkästä erilaisia lavastettuja "kohtauksia" ja "ottoja". Enkä toki yhtään ihmettele, vaikeaa se on käsittää vähän isommassakin päässä. ;)

Lisäksi mainoksen yhteydessä napsittiin liuta iloisia stillkuviakin. Hauska päivä ja ennen kaikkea huikea kokemus - niin äidille, kuin tyttärellekin. Jäämme jännityksellä odottelemaan joulun alla julkaistavaa mainosta. Minkähänlaiset sekunnit monen tunnin tohinasta syntyy!?

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Koiruuksia - Vapaana!

Hulina viikko! Kiire, kiire, kiire! Niin, ja pojilla enterorokko! Onni on paras anoppi, joka on suurena apuna arjen kuskauksissa ja lastenhoidossa. Iiiiso sydän <3
Viikonlopun olen rentoutunut koiratouhuissa. Mukavaa vaihtelua, kun saa pähkäillä uuden ihanan kodinvaihtajamme aivoituksia ja samalla käppäillä aurinkoisessa elometsässä.
Minulle on äärimmäisen tärkeää, että koiraa voi pitää vapaana! Koira tulee heti käskystä luokse, ja irti ollessaan pysyy näköetäisyydellä.
Eilen aamusta koitti tämä pitkään suunnittelemani ja pohjustamani hihnan irroitus Ananaksen kimmeltävästä timanttipannasta. Koira pysyi kivasti lähellä ja jolkotteli perässäni suuntaa vaihtaessani, mutta luokse se ei tullut. Ei, vaikka tiesi, että herkkuja oli tarjolla. Eikä siitäkään huolimatta, että Aava ampaisi luokseni heti käskystä ja sai siitä mojovan palkinnon. Lopulta otin käyttöön laumankarkoituskikan ja häädin Nanan muutamaan otteeseen pois luoltamme, Aavan ja mun pikkulaumasta. Lopulta koira tuli nöyränä, häntäkoipien välissä ja pää painuksissa madellen luokseni. Halu kuulua porukkaan oli vahva. Hyvä niin, kyse on kuitenkin neljävuotiaasta kodin vaihtajasta! Iltalenkki meni täysin samalla kaavalla.
Sunnuntaiaamun suunnitelmana oli, että kun lasken koiran vapaaksi, en puhu tai ole siihen millään tavalla kontaktissa ensimmäiseen 15 minuuttiin. Onneksi kotimme ympärillä on umpimetsää hehtaaritolkulla!
Palkkasin ja kehuin Aavaa ja kutsuin sitä säännöllisesti luokseni herkuttelemaan. Sekin oli varmasti vähän ihmeissään, mistä hyvästä näitä herkkuja näin tiuhaan satelee.. ;)
Nana seurasi tarkkaavaisesti touhua ja oli varmasti vähän mustis Aavan ylenpalttisesta hehkutuksesta ja namien saannista. Vanha erittäin luotettavan luoketulon omaava koira, jota nuorempi vielä ihannoi, on kyllä ihan huippu opetuskaveri!
Lopulta pellon reunassa kutsuin Nanan luokse, samalla Aavaa palkkaillen. Koira lähtikin yllätyksekseni heti tulemaan kohti, mutta epäröi tulla ihan täysin kosketusetäisyydelle. Onneksi sain lenkin aikana useamman samankaltaisen "onnistumisen", josta pääsin palkkaamaan ja kehumaan koiraa. Tämän jälkeen se sai aina jatkaa lenkkiä vapaana. Tärkeää on tässä vaiheessa, ettei koiraa laiteta luoksetulosta hihnaan!


Toisessa videossa, loppulenkistä luoksetulo olikin jo ihan täydellinen! Vielä on kuitenkin paljon työtä ja harjoitukset jatkuvat.

video

Viimeisessä videossa näkyy, miten Nana pysyy kivasti lähellä, ja jopa suo vilkaisun toimilleni.

Muitutuksena vielä, että taajama-alueella koiran irti pitäminen ei ole sallittua. Vaimitensenytmeni.. ;)

tiistai 18. elokuuta 2015

Koiruuksia - pikku ostokset

Koiranruokaostoksilla löysin Nanalle tämän keraamisen, beigen sävyisen Pet Rageous Designs-ruokakupin, joka on samaa sarjaa Aavan raidallisen kupin kanssa. Helppo pitää puhtaana ja mielestäni tosi söpönen.
Heräteostoksia... Kuppeja ja muuta koirasälää on nimittäin vuosien saatossa kertynyt enemmän kuin tarpeeksi tähän torppaan.
Lisäksi ostin valurautaisen, käsintehdyn varoituskyltin rosmoja karkoittamaan. Tai (ehkä ennemmin) vieraille tiedoksi, etteivät säikähdä portille ryntääviä koiruuksia. Tälläinen meiltä vielä puuttuikin! ;)
Portti on fiksattu uusien tulokkaiden myötä niin, että se aukeaa vain sisään päin, sillä lapsilla on lähes poikkeuksetta tapana unohtaa portin hakanen auki. Uuden lukitussysteemin aluspala on kuvissa vielä maalia vaille.
 Hurjat vahtikoirat ja -lapset asemissa!

maanantai 17. elokuuta 2015

Tokio Desing

Arki ja maanantai. Alkava viikko pitää sisällään jänniä juttuja mainoskuvauksista koirien lääkärikäynteihin.
Maanantain kunniaksi valokuvasin mieheni lahjaksi saamia mielettömän kauniita Tokio Desing Studion posliinikulhoja! Olen näitä Stockan katalogista aina ihastellut, mutta suoranaista tarvetta kulhoille ei ole ollut, joten ovat jääneet ostamatta! Ovat kuitenkin enemmän, kuin tervettuleet meidän keittiöön! Aivan ihanat!

Nämä ovat alunperin riisikulhot, mutta sopivat varmasti hyvin keiton, tai vaikkapa jätskin tarjoiluun. Ihanan raikas kattaus kulhojen, valkoisten kukkien, sekä Casal Garcian kanssa. Mikä kultturien kohtaaminen! :)

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Koiruuksia - Ananas aamuauringossa

Arki rullaa. Kiire on palannut. Tokaluokka on polkaistu käyntiin, samoin voimistelu- ja futiskausi. Alkuviikon olen vielä osittaisella hoitovapaalla, mutta keskiviikosta perjantaihin mennään tukka putkella - töistä päiväkodille ja illaksi lasten harrastuksiin.
Maanantaina kävimme Nuppusen kanssa tv-mainoksen koekuvauksissa, joka oli huisin jännä kokemus! Nuppunen saikin pienen sivuroolin, jota aletaan kuvaamaan ensi viikolla!
Tapahtumatäyteisen viikon päälle sunnuntai oli ihana aloittaa Ananaksen kanssa lämpimässä aamuauringossa lähimetsässä. Aava-leidi on ollut papan matkassa koko viikon Keski-Suomessa, joten ollaan taas saatu vahvistettua kontaktia ja luoksetuloa Ananaksen nauttiessa yksityislenkeistä.
Ei ketään missään, paitsi yksinäinen kyyhkynen ja tuuli puun latvoissa. Kanervat kukkivat kauneimmillaan. sain suuren kimpun olohuoneen pöydälle.
Kalliolätäkössä on ihan parasta läträtä - päivittäin! :)
 "Eiköhän se kuvaaminen rupee riittämään.."

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Ukkoo ja Kingii

Jo aikaisin keväällä suunniteltu, mutta kertaalleen peruuntunut äidit & tyttäret-Lintsipäivä, onnistui vihdoin eilen! Heti klo 13 jälkeen olimme valmiina laitteisiin, ja huvittelua kesti hämärtyvään sulkemisaikaan asti.
Tosi kiva päivä, jota varsinkin Nuppunen oli odottanut koko kesän. Ykköskaverin, naapurin tytön kanssa ravata laitteesta laitteeseen ja vieläpä mahdollisuus päästä jokaiseen ärveliin! Tänä kesänä on nimittäin 140 cm täynnä!!! No, ihan jokaiseen Lintsin laitteeseen ei vajaassa kahdeksassa tunnissa ehditty, sillä yllättäen lämpimänä kesälauantaina paikalla oli muitakin hurvittelijoita ja jonot sen mukaiset. Itsekin uskaltauduin ainakin 10 vuoden tauon jälkeen hurjimpiinkin laitteisiin, mm. ekaa kertaa Ukkoon ja Kingiin, huhhoi. Suht jänskää, hyvä ettei pissat tulleet housuun. Heti ensimmäisen laitteen (Ukon) kohdalla kehitin itselleni paniikin, että 140 cm kaponen tyttöni ei pysy turvakaarien sisällä ja putoaa. Vauhtijännityksen lisäksi oli sitten muutakin jännitettävää.. Tyttöjä ei paljon pelottanut, aikamoisia huimapäitä!

tiistai 4. elokuuta 2015

Koiruuksia - Pavlovin jalanjäljillä

Klassinen ehdollistuminen. Ivan Pavlov. Minä ja Nana. Luoksetulo. Say no more.
Nana on ollut meillä nyt reilun viikon. Päivittäin olemme treenanneet luoksetuloa, koiran tärkeintä taitoa. Vielä on matkaa siihen, että uskallan päästää koiran metsässä vapaaksi, mutta eteenpäin on menty huimaa vauhtia! Luoksetuloa treenataan joka lenkillä, parhaimmillaan yli 10 kertaa per ulkoilu ja koko ajan samalla kaavalla.

Alla videomateriaalia viikon ajalta, kuinka koiran luoksetulo on kehittynyt. Toki alun hankaluuksien osasyynä on kodinvaihdon tuoma stressi ja se, että olen koiralle täysin vieras, uusi ihminen.
video
1. video: koiralle oli alussa hyvin tyypillistä, että kutsuni meni täysin ohi korvien. Ja lopulta, kun Nana viitsi lähteä jolkottelemaan kohti, meni tyyppi heittämällä aivan vierestä ohi. Melkein kuulin "lällällää" koiran aivojen raksuttavan...

video
2. video: Luoksetulo keskeytyy sujuvasti koiran saadessa paremman hajun nokkaansa.

video
3. video: Miettii, miettii... Tulisiko vai ei... Ehdollistuminen on kuitenkin jo siinä vaiheessa, että koiran tullessa kohti, se lipoo suunpieliään, vaikkei namia ole näkyvissä.

video
4. video: Vielä miettii hetken, ennen kuin tulee.

video
5. video: Koira tulee luo häntä heiluen jo ennen, kuin ehdin sitä kutsua. Pelkkä kyykistyminen riittää. Jo on ehdollistuttu! ;)

Tästä on hyvä jatkaa! Viikossa ihan hieno kaari! Nyt olemme jo siinä vaiheessa, että luoksetulon jälkeen voidaan ottaa muutama askel seuraamista kontaktissa (onnistuen) tai sivulle tulo (vaatii runsaasti hiontaa). Mutta onneksi oppilas on innokas, vaikkakin välillä oikukas narttumaiseen tapaan..

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Elokoti

Vaaleita sävyjä, keveyttä. Kynttilät on kaivettu esiin. Luonto alkaa vähitellen jo kellastua. Kesä kääntyy syksyä kohti, mutta silti sitä on vielä jäljellä. Tervetuloa elokuu, mun lemppariaikaa!!
Kedon kukista saa vielä kimppuja, joihin heinät ja viljat tuovat mukavan lisän. Kanervatkin ovat jo kukalla metsässä.
Sain kauniita kalkkunakukon maahan tipauttamia sulkia töistä. Hauska varisematon ja lakastumaton "kimppu"! Samoja sävyjä sohvan takana olevan taulun kanssa. Tykkäättekö, vai onko ennemminkin karmiva enstisaikojen pölyhuiska? :O
Ensi viikolla palaamme töihin, Nuppusella on vielä ennen koulun alkua viikon mittainen voimistelun päiväleiri ja pojat palaavat kuukauden lomalta päiväkotiin. Uusi lukuvuosi alkaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...