tiistai 28. heinäkuuta 2015

Koiruuksia - uusi perheenjäsen

Sain ensimmäisen oman koirani ollessani yhdeksänvuotias. Jeri oli lapinkoiran ja pystykorvan sekoitus - pikimusta, jolla oli suloinen valkoinen pieni maitoparta leuan alla. Maitoparta levisi vuosien mittaan ympäri kuonoa ja 16 vuoden iässä koko pää oli muuttunut harmaaksi.
Kun muutin pois kotoa 15 vuotta sitten, otin Jerin kaveriksi paimensukuisen lapinkoiran Veetin. Kyseinen rotu ja koiraharrastus vei mennessään. Tuli Aava, tuli raunio-, toko- ja hakuharrastus. Oli seuratyötä, leirejä ja kursseja. Koiratouhuissa ajelimme pitkin Suomea - lapissa monena talvena poroja paimentamassa ja jalostusasioissa muutamaan otteeseen ympäri Ruotsia. Syntyipä meille viisi pentueellista pieniä lappalaisen alkujakin.
Elämäni koira Veeti. Kuva Noora Törnqvist
Jokunen vuosi sitten Ruotsissa...
Nuppunen ja pentunen



















Viime vuodet Aava-vanhus on ollut perheemme ainoa koira, Veetin ja Jerin mentyä pilviä paimentamaan. Ihmispoikasten valattua alaa kotitaloudessamme koirahommat ovat jääneet luonnollisesti vähemmälle. Nyt vauva-aika on takanapäin ja tunne uudesta karvaisesta perheen jäsenestä on kasvanut pikku hiljaa viimeisen vuoden aikana. Olen katsellut aikuisia kodinvaihtajia, josko sieltä löytyisi meille sopiva yksilö, koska pikkupennun alusta asti koulutukseen ei rahkeet tässä elämäntilanteessa riitä. Kriteerein rohkea, lapsiystävällinen ja kiltti narttu - mieluiten lapinkoira, vaihtoehdot ovat olleet nollassa.
Nuppunen ja Aava yhteisissä rinnoissa viime syksynä
Aava-leidi
Mutta nyt! Nyt on taloon muutanut Nana! Neljävuotias kodinvaihtaja, meidän Veetin tyttären tyttären tytär, ensimmäisen pentueeni lapsen lapsi. Pieni, sirpakka, tättähäärä! Iloinen ja lapsiystävällinen, jonka häntä huiskaa koko ajan! Paljon on töitä edessä, jotta maaseudun tarhakoirasta saadaan paruskoulutettu kaupunkilainen. Innolla jään odottamaan, ja ennen kaikkea puuhaamaan, tulevaa. Infoan sitten teitäkin miten yhteinen matkamme sujuu. :)
Nana eli Ananaskoira, niin kuin pienimmäinen häntä kutsuu, klipatussa kesäturkissaan.

6 kommenttia:

  1. Onnea uudesta perheenjäsenestä!
    Nana vaikuttaa olevan oikea ihanuus ❤ Antoisaa yhteistä matkaa teille!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia. Mahtavaa että saitte suloisen Nanan perheeseenne. Kaikki koirapostaukset kiinnostavat erityisen paljon nyt, kun meidän perheeseemme saapuu ihkaensimmäinen koiravauva muutaman viikon päästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Koirapostauksia on varmasti luvassa jatkossakin. Nyt puuhaan luoksetulon etenemisestä videomateriaalia.. :D
      Antoisia hetkiä hauvavauvan kanssa teille!

      Poista
  3. Facebookin kautta täällä. :) Jäinpä koiruuksistakin lukemaan kun meilläkin 15vuotta ollut lapinkoira, rakkaat muistot heräs henkiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva. Tervetulia oikein lämpimästi!

      Poista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...