sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Etelä-Suomen alueellinen Voimistelu-Asema

Eilinen vierähti taas voimistelun parissa. Piristävä päivä, vaikka vatsataudin jäljiltä olin vieläkin vähän nuutunut.. Onneksi päätehtäväni oli seurata suloisia suorituksia pehva tukevasti penkissä, välillä vähän pukkarissa autellen.
Suuntasimme puolilta päivin jälleen Mäntsälään Etelä-Suomen alueelliselle Voimistelu Asemalle. Paikka oli sama Mäntsälän Monitoimitalo, jossa edellinenkin Asema järjestettiin. Porukalla mentiin, tytöillä oli huippu kiva päivä ja suoritus meni oikein hienosti. Huima kehitys ohjelman suhteen kuukaudessa! Tässä päivän kuvasaldoa. Liikkuvan kuvan ottaminen vaatii nyt jotain erityistreeniä ja -toimenpiteitä! Kaikki kuvat matolta olivat taas keltaisia ja muutenkin huonoja. Onneksi kuvan käsittelyllä sain hieman pelastettua tilannetta.
Silmä tarkkana seuraamassa ja kannustamassa Electra Mestaruuden harkkasuoritusta oman harkkavuoron jälkeen.
Alla tunnelmia pukukopista. Harkan jälkeen eväiden syöntiä laukkumeressä. Onko ihme, että tässä kaaoksessa joskus jonkun sukat tai legginsit on hukassa?! Sitten esiintymispukujen vaihto ja matolle. Välissä vähän hömpöttelyä ja muuta sekoilua.. 12 tytöstä syntyy melkoista hyörinää! ;)
Mitalit kaulassa kotia kohti! :) 

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Perjantain spa

















Suomalaiset - saunahullut! Minäkin. Viikko sitten rustasin tämän kirjoituksen meidän saunasta, julkaisuun se ehti vasta nyt kaiken "kiireen" keskellä...
Meidän perjantai-iltoihin kuuluu sauna ja elokuva, tai joku telkkarin viihdehömpänpömppä herkkujen kera. Haen Nuppusen joka perjantai klo 19 treeneistä, kaupan kautta namipäivän namiostoksille ja sieltä pikapikaa saunaan. Hyvänä kakkosena perinteinen lauantai-illan sauna ja Avara Luonto, jos perjantaina on muuta ohjelmaa tai treenit venyvät. Villiä on meno näin kolmevitosena!
Puukiukaalla varustetu yli satavuotias mökkisauna lammen rannassa Keski-Suomessa on vailla vertaa, mutta citysaunoista oma on ykköspaikalla. Oma on oma. Saunan jälkeen ei tarvitse lähteä mihinkään, vaan voi jatkaa rentoa illan viettoa kotisohvalla. Ärsytyksen huipentuma on nihkeänä rimpuilla farkkuja jalkaan ja puuteroida punoittavaa naamaa, jos meinaa jatkaa illanviettoa sivistyksen parissa.
Tässä opastettu kierros meidän pieneen kotispahan, vain poreallas puuttuu. Ja sekin sopisi hyvin tuohon yhteen kulmaan! Harmi, että sen aiheuttama lovi lompakossa ei oikein meinaa sopia..
Kylpyhuone on vaaleansävyinen, tyyliltään jo kohta 10 vuotias. Tehosteena pieni tummanruskea laatta mm. suikujen taustalla. Ihan kiva, neutraali ja aikaa kestävä. Vaaleiden samojen puhtaana ja valkoisena pito on super ärsyttävää puuhaa ja usein ne ovatkin hieman keltaiseen taittavat.. ;)
Kylpyhuoneessa on kaksi sadesuihkua, jotka on erotettu lasitiiliseinällä pukeutumistilasta. Kylpyhuoneesta on kulku wc-tilaan, kodinhoitohuoneeseen, sekä saunaan. Tila on siis aika iso.
Saunan puolella on hetivalmis-kiuas, jota harvoin pidämme "hetivalmiina". Kiuas lämpiää nopeasti, joten pari-kolme kertaa viikossa kun saunomme, emme juurikaan ole käyttäneet tätä ominaisuutta. Kiukaasta saa pehmeät, hyvät löylyt ja erityisesti höyrysaunaominaisuus on oma suosikkini. Kiuas on upotettu alalauteisiin ja sen molemmin puolin on laudetilaa.
 Kippis! Skumppaa lasiin ja sohvalle! Leppoisaa perjantai-iltaa, miten ikinä sen vietätte! ;)

torstai 16. huhtikuuta 2015

Hiljaiseloa, oksutauti ja Ruotsin risteily

Muutama viikko hiljaiseloa. Pohdintaa ja paniikkikohtauksia. Nyt päätin kivuta viettävän kuopan reunalle, karistaa mullat olkapäiltä ja suunnata positiivisiin ajatuksiin.
Pariin viikkoon on mahtunut mm. oksennustautia ja se Ruotsin risteily.
Lauantaina auringon paisteessa livuimme valkoisella laivalla Olympiaterminaalista kohti Tukholmaa. Oli Muumidiscoa, pallomerta, buffassa ylensyöntiä ja iso perhehuone. Kaikki risteilyn mukavuudet, tai kauhut - miten sen nyt kukin ottaa. 
Tukholman päässä suuntasimme heti laivan rantauduttua bussilla kohti Djurgårdenia. Aikaisemmin olemme saarella käyneetkin, kohteena silloin Skanssen. Tällä kertaa vietimme koko päivän lastensatutalossa Junibackenissa. Tihkusateen ja hyytävän tuulen ansioista sisätilat oli oiva valinta! Ja paikka oli kerrassaan lumoava! Todella söpö! Sekä lapset, että me vanhemmat olimme vaikuttuneita. Junibackenissa seikkailivat Astrid Lindgrenin hahmot Katto Kassisesta Peppi Pitkätossuun. Aluksi lapset leikkivät ihastuttavassa pienessä lasten kaupungissa, jossa oli pieni kahvila, vertas, nakkikioski ja kaikkea mitä Katto Kassisen Tukholmassa voisi olla. Siitä jatkoimme omalla vuorollamme satumaan halki vievään junaan. Taidokkaasti tehdyissä pienoismalleissa esiintyivät Eemeli, Ronja Ryövärintytär sekä Korppu ja Joonatan Veljeni Leijonanmielestä kauniissa satumaisemissa! Kiisipä juna korkealle Katto Kassisen kotiinkin! Upea!!! Junasta poistuttuamme saavuimme seuraavalle leikkipaikalle, joka oli Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Siitä matka jatkui sievään ja värikkääseen ravintolaan, jonka pöydät notkuivat erilaisista leivoksista. Söimme lihapullat ja jälkkärit ja valmistauduimme palaamaan laivaan. Iloinen yllätys olikin ravintolan kulman takana odottava Muumilaakso uimakoppeineen, laitureineen ja puusiltoineen, Muumitaloa tietenkään unohtamatta! Iloinen kolmituntinen vierähti leikin tiimellyksessä. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jos lapsien kanssa suuntaa länsinaapuriin!
Meidän nautiskellessa reissussa, oli rakas anoppini käynyt pesemässä kaikki talon ikkunat! Aivan huikea ylläri! Tämä päivä onkin mennyt sängyn pohjalla auringonsäteitä ikkunan läpi ihastellessa. Risteilyn tuliaisina koko viikko on mennyt vatsatautia potiessa. Vilmer oireili jo lievästi laivalla, Pienin koko alkuviikkon ja nyt vuorossa me vanhemmat. Säästyyköhän Nuppunen?

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pajutallin pääsiäinen

Kävimme Nuppusen kanssa nuuskuttelemassa Koiramäen Pajutallin pääsiäisihanuuksia. Onni on, että Pajutalli on vain 10 minuutin ajomatkan päässä meiltä, Vanhan Tuusulantien varressa Vantaan ja Tuusulan rajalla. Se onkin yksi lasten suosikkipaikka Peikkometsineen, pupuineen ja possuineen. Kun lapset peuhaavat peikkometsässä, onkin äidille huikeat ostos- ja ihastelumahdollisuudet pajuesineitä pursuilevassa Tallipuodissa, sekä itse kauniissa päärakennuksessa.
Näin keväällä tihkusateen harmaudessa pihapiiri ei pääse oikeuksiinsa. Ei anakaan samalla tavalla kuin jouluna, tai syksyn kurpitsakarnevaalien aikaan. Mutta sisällä myymälässä on aina ihastuttavia sisustus- ja kodin tarvikkeita myytävänä. Sekä tietysti pullantuoksuinen kahvila, jota on vaikea ohittaa ilman herkutteluun sortumista.
Puput ja possut olivat vielä sisätiloissa, niiden hauskasti sisustettuja asuintiloja kattokruunuineen ihailimme pitkän tovin.
Meidän ostoskoriin tarttui erilaisia pääsiäiskoristeita - lähinnä kanoja erimuodoissa. Nuppunen halusi ostaa säästämillään kolikoilla omaan huoneeseensa valkean höyhenkranssin ja pitsisen klipsiperhosen.

Kameran laukaisin oli taas ahkerassa käytössä myymälän puolella, joten nyt onkin oiva tilaisuus päästä ihastelemaan liikeen antia ruudun äärestä. Tai jos pääsiäisen pyhiksi kaipaa pientä ohjelmaa ja puuhastelua, kannattaa suunnata paikan päälle, sillä Pajutalli on auki koko pääsiäisen!
 Tällainen hauska pääsiäiskukko oli hankittava helmilijojen seuraksi.
 Samoin nämä söpöset untuvikot ylhäällä.
 Ihanat pikkutuomiset alla. Höyhenkranssi pääsi heti paraatipaikalle neidin huoneen oveen.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Saaristolaisleipää pääsiäispöytään

Tosi raskas viikko takana. Piinaviikko, eikö niin? Pakko olla, tuntuu ihan luissa ja ytimissä. Kaikki asiat vaativat syvän huokauksen, ennen kuin niihin enempää ottaa osaa. Viime viikon hetkellinen himoshoppailun tuoma mielihyvä on mennyttä, ja ajatukset on suunnattava ensi viikon töihin paluuseen - häntä koipien välissä kolkuttelemaan puljun ovea. Sillä välin iloa on ammennettava jostain, ja tänään se tapahtui jauhopussin kautta. Aikaisemmin olen kirjoittanut, että leipominen ei varsinaisesti ole leipälajini, mutta tänään totesin, että onhan se! Leipälaji ennen kaikkea! Näppärästi pyöräytin parit saaristolaisleivät pöytään!
Kannattaa ehdottomasti kokeilla itseleivottua saaristolaisleipää, sopii varmasti hyvin pääsiäispöytään! Tämä resepti on eksoottisesti Kotiliedestä napattu muutama vuosi sitten, ja olen toteuttanut sen monen monituista kertaa. Tämän reseptin leivästä onkin muodostunut jo joulupöydän traditioherkku, joten miksei se sopisi myös pääsiäispöytään. Ohje on helppo, mutta vaatii kotona oleilua pitkän kohotus- ja paistoajan vuoksi.
Saaristolaisleipä Nauvosta


1 lpiimää
75 ghiivaa
3 dlsiirappia
3 dlkaljamaltaita
3 dlvehnänleseitä
3 dlruisjauhoja
1 rklsuolaa
10 dlvehnäjauhoja
voiteluun:
siirappia, vettä

Valmistusohje

  1. Lämmitä piimä varovasti ja sekoita piimään murennettu hiiva (tai kuivahiiva), siirappi, kaljamaltaat, vehnänleseet, ruisjauhot, suola ja vehnäjauhot. Anna taikinan nousta 1 1/2 tuntia liinan alla.
  2. Voitele kaksi kahden litran vetoista, pitkänmallista ja korkeareunaista leipä- tai kakkuvuokaa. Jaa taikina vuokiin.
  3. Paista leipiä uunin alimmalla ritilätasolla 175 asteessa 2 tuntia. Kun leivät ovat kypsyneet 1 1/2 tuntia, valele niitä lämpimällä vesi-siirappiliuoksella.
  4. Kumoa kypsät leivät vuoista ritilälle liinan alle jäähtymään. 
  • Maultaan vahvat saaristolaisleivät säilyvät hyvin. Saaristolaisleivät voi myös pakastaa.
Itse teen taikinan usein 1 1/2 kertaisena, koska kaapista löytyy kolme vuokaa. Menee siinä samalla vaivalla. Ja kun kulutus on kovaa, niin ei tarvitse olla heti leipomassa uusia. Ensimmäinen leipä kokonaisuudessaan hävisi jo iltapalalla parempiin suihin...
Kävimme muuten Nuppusen kanssa eilen Koiramäen Pajutallilla, huomenna luvassa juttua ja paljon,  paljon kuvia paikasta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...