tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kevätpuuhia ja pienet pyöräilijät!

Kanervat saivat kyytiä! Vihdoin. Otin järeämmät aseet käyttööni ja halkaisin ruukussa yhteen jäätyneen juuriklöntin pistolapiolla. Onneksi en halkaissut koko ruukkua, sillä nämä valjun keltaiset saviruukut ovat minulle tärkeät. Ehkä jo trendikkyydessään jääneet jälkeen, mutta minusta kivat. Olen ostanut ne yli 10 vuotta sitten Prisman alennusmyynistä ensimmäiseen omaan kotiimme Länsimäkeen. Kaskikallion kautta ne ovat kulkeneet mukanamme tuohon etupihalle ja sopivat talon sävyyn kivasti. Ruukkuja on kaksi. Toisessa asustaa kartiotuija, joka sekin matkannut mukanamme edellisestä kodista tänne. Tuija raukka - elämänsä saviruukussa. Kovasti kyllä kesäaikaan lannoitan sitä ja vaihdan multia, mutta metrin mittaa korkeammaksi se tuskin tuossa kasvaa... Ikivihreänä se on sievä ympärivuoden ja ehdoton paikka jouluvaloille. Nyt se lepäilee autokatoksessa kevätauringolta turvassa, eikä siksi ole päässyt kuvaan.
Auringon lämmittäessä ihan kunnolla, sain vihdoin huhkittua helmililjat ja narsissit sienne tänne ympäri etu- ja takapihaa! Ei muuta, kuin tervetuloa takatalvi!
Pojat ovat ottaneet pyörät esiin jo monta viikkoa sitten. Ovat ajaneet oikeastaan läpi vuoden. Vil sai muutama viikko sitten uuden maastopyörän, kun lajia harrastava isänsä tilasi uuden kunnon menopelin Englannista. Poika on oppinut pyöräilemään ilman apupyöriä tosi aikaisessa vaiheessa, jo ennen kolmivuotissynttäreitään! "Sen minkä kuulossa häviää, ketteryydessä voittaa", pätee tähän huimapäähän! Potkupyörällä asian oivaltaminen ei kauaa vienyt. Nyt samainen potkupyörä on pienimmän käytössä ja meno on lähes yhtä hurjaa!
Nuppusen pyöräilykausi on vielä avaamatta. Mutta kunhan bussikortin aika umpeutuu maaliskuun lopussa, alkaa hänkin taittaa kolmen kilometrin koulumatkansa pyörällä. Syksyllä pyörämatkat sujuivat hienosti, joten suht hyvillä mielin uskallan hänet liikenteeseen lähettää. Meillä koulussa rehtori sanoi, että ekaluokkalaisetkin voivat pyöräillä vanhemman harkinnan mukaan nämä pitemmät matkat. Kävellen tämän matkan taivaltamiseen menee aikaa helposti yli tunti.

Sain eilen vihdoin hommattua pienimmällekin ihanat välikausitamineet, josko huomenna esittelen ostokseni! ;)
 Aava ihanainen ihmettelee pyöräpoikia.

2 kommenttia:

  1. Ihanat kukat siellä! Kevät on huikean ihanaa aikaa. Meillä pitäis kohta startata pyöräilykausi. Kylläpä pojat menevät ketterästi, meillä neiti 6 vee jätti vasta viime kesänä apupyörät pois ;-) Kunpa takatalvi jäis välistä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Toivotaan, ettei lunta tule, niin pääsette tekin starttaamaan pyöräilykauden! ;)

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...